Elämä voittaa

Tein jo yhden päivityksen, joka lähti bittiavaruuteen tallennusvaiheessa! AARRGGH!!! Mutta ei kun uudelleen lyhenetty versio.

Unta riitti Petrillä yli kahdeksaan ja sen jälkeen mentiin tietysti altaalle. Onneksi ei otettu aamupalaa, kun en kyllä mitään olisi pystynyt syömään, vaikka muuten olo on jo suhteelisen hyvä. Mun kipurajani ylittyy, jos aamiainen maksaa lähes 40€, oli mikä tahansa "once in a lifetime" ja Petrille sai kolmioleivät kelvata. Altaalla oli jo aamusta aikamoinen meininki, joten päätettiin että tämä on nyt nähty. Eikä hevin unohdu. Upea kokemus. Suunta bussilla kohti YMCA One Orchardia.

Petri koki todellisen kulttuurishokin, kun täällä huone on pienempi kuin MBS:n vessa! Tosi simppeli hostelli, mutta siisti ja hyvä sijainti. Psalmi 100:2 seinällä ja raamattu yöpöydällä. Ja katolla 25 m pitkä uima-allas! Innostuin uimaan ihan todella. 

Tehtiin useampi kävelylenkki: ostoskatu Orchard road, Emerald Hill (kuvassa), jossa vanhoja värikkäitä taloja kunnostettu, Clarke ja Boat Quay Singapore-joen varressa. Kuulemma kova biletyspailka iltaisin. Kuppiloita vieri vieressä. Illalla varmaan upea näky, täytyy poiketa jos ei muuta niin kuvaamassa joskus.

Koko päivänä en saanut syötyä kuin neljäsosan paistetusta kananmunasta, mutta illalla päätin aloittaa uuden elämän. Käveltiin pikku-Intiaan Lagnaa Barefoot dining ravintolaan. Vinkin antoi vanha ystävä Tripadvisor. Syötiin paneer butter masala ja naan leipää. Aloitin sitten kevyesti intialaisella. Eikös sitä suositella mahataudin jälkeen!

Little Indiassa muistin taas, että Intia on niin mun maa: väriä, valoja, tuoksuja, ikuisia rätti- ja elektroniikka kauppiaita, hindutemppelitä, ihmisiä... Mutta kyllä Singaporekin on mun maa, täällä kun on myös se Intia näköjään.