Berliini, Saksa: Joulutorilla - tällä kertaa onnistui

Petrin haaveena on aina ollut päästä Saksaan joulutorille. Tallinna ja Tampere ei enää tuota riittävää helpotusta, joten varasin jo elokuulla Air Berlinin lennot Berliiniin 30.11-4.12, hintaa suorilla lennoilla 110€. Tällä kertaa päästiin matkaankin toisin kuin kolme vuotta sitten. Silloin jäätiin Helsinki-Vantaalle kun kaikkien aikojen tuisku (ei Antti) sulki Arlandan kentän ja meillä oli tietysti siellä vaihto. Otettiin nyt varman päälle ja mentiin suoraan. 

Lento lähti vähän myöhässä, mutta kiri aikataulua kiinni matkalla. Kaiken kaikkiaan kento kesti alle 2 tuntia. Tegelin kentälle lennettiin, kun täällä Berliinissähän rakennetaan uutta kenttää kauemmin kuin Iisakin kirkkoa konsanaan. Reissataan taas pelkillä repuilla (5 + 3,5kg), joten oltiin sukkana muutamassa minuutissa ulkona bussipysäkillä. Ostettiin 7 päivän kortit, joilla pääsee kaikille julkisilla, siis metrolla, ratikalla, bussilla... Käteistä piti käyttää, kun lippuautomaattiin ei käynyt luottokortti!!! Täällä on käteinen edelleen kova sana.

Bussilla ja metrolla tultiin suoraan majapaikkaan (kulkematta lähtöruudun kautta) eli kivaan kaksioon Penzlauer Bergissä, vastapäätä juutalaisten hautausmaata. Ettei vaan totuus unohtuisi. Airbnbn kautta joku Stephen vuokraa tätä, mutta vastassa oli Will. Fiksu mies, "fluent in english". Tässä kämpässä on kaikki: nopea wifi, ruokapaikat ja metro/ratikkapysäkit lähellä, hijaista yöllä, hyvä sänky ja tervetuliaisina kuoharipullo jääkaapissa.

Eilen iltapäivällä tultiin ja on sen jälkeen ehditty vaikka mitä. Eilen syötiin heti ensimmäiset dönerit ja Petri otti vehnäoluen. Pakkohan se on, kun Saksassa ollaan. Oli mielenkiintoinen paikka. En tiennyt osaavani saksaa, mutta jotenkin sen tilauksen hoitelin, kun alkoi myyjän volyymitaso nousemaan, mitä enemmän englantia puhuin. Tuli "zweit" ja "wasaerit" että tyhjää vaan. Asiakkaat veti sisällä tupakkaa kuin korsteenit. Ihan sen kieltotaulun alla. Mutta döner oli hyvää ja hinta-laatusuhde kohdallaan: 2 döneriä, vehnäolut ja vesi 7€.

Löydettiin myös heti döner-reissulla joulutori ihan tästä nurkalta, Kulturbrauereista. Lucia-tori on nimenomaan skandinaavinen tori. Oli Suomen lippuja ja glögiä koskenkorvalla. Täytyy silti sanoa että gluhwein rommilla on sata kertaa parempaa. Mutta muuten tori on tosi kiva ja tunnelmallinen vanhan panimokorttelin sokkeloisella sisäpihalla. Tänään syötiin siellä järkyttävän hyvää raqlettejuustoa patongin päällä. Nolla kaloria.

Tänään ehdittiin käydä kaiken kaikkiaan kuudella eri joulutorilla, parhaalla kahteen kertaan! Siitä huolimatta että lähes koko päivän tihkutti vettä ja iltaa kohti myös tuuli yltyi. Mutta onhan meillä tietty sateenvarjot, ihme kyllä vielä ehjätkin tuulesta huolimatta. Ja säähän on asennekysymys, loma on aina lomaa, ei pieni sade haittaa jne. jne. Mutta ei voi Petri ainkaan valittaa, ettei olisi joulutorille päässyt! 

Aamupäivällä poikettiin kuuluisassa luksustavaratalossa Galerie Lafayettessa. Juotiin kahvit (tai Petri juo siis edelleen vaan teetä) ja vaan maalaisina ihmeteltiin upeita joulukoristeluja. Päivän ostoskiintiö oli jo täynnä, koska Petri oli ostanut jo farkut Espritiltä heti aamutuimaan. Lafayetten jälkeen käytiin Berliinin tunnelmallisimmaksi kehutulla Gendarmenmarktin joulutorilla. Ja olihan se ihana: kymmenittäin kojuja, gluhweinia, bratwurstia, manteleita, käsitöitä, koruja... Päivällä oli mukava kierrellä, kun ihmisiä oli vasta kourallinen. Toria kierrellessä totesin, että olen juuri sellainen ihminen, jota joulutorit ei todellakaan tarvitse: en osta koskaan yhtään mitään. Ei vaan pysty. Mutta kai meitäkin maailma tarvitsee. Matkalla ratikkapysäkille poikettiin vielä Dorothea-Schlegel-Plazin pienellä joulutorilla. Syötiin pizzan ja karjanpiirakan risteytykseltä näyttänyt lätty puoliksi, hyvää oli!

Illalla käytiin vielä Alexanderplazin ja Rotes Rathausin isot joulutorit. Molemmissa oli mm. luistinradat, useita karuselleja ja jälkimmäisessä myös maailmanpyörä. Ja niitä myyntikojuja ja sitä gluhweinia. Terästyksellä ja ilman, ehkä vähemmän ilman. 

Eikä tässä vielä kaikki: oltiinhan jo lähtiessä poikettu "omalla" Lucia torilla ja mentiin vielä pikkuriikkiselle Oberpalaisin torille puolivahingossa ja sieltä jo toista kertaa Gendarmenmarktille. Nyt oli pääsymaksukin (1€) ja väkee kuin helluntaiepistolassa. Eli liikaa. Yritettiin syömään yhteen sisäpaikkaan (niitäkin oli muutamia), mutta ei toivoakaan ilman varausta. Otettiin yhdet neuvoa-antavat ja lähdettiin siitä viisastuneena syömään TA:sta bongattuun ranskalaisravintolaan Sucre et Seliin.

Pienen harhailun jälkeen paikka löytyi (oltiin väärällä puolen tietä) ja saatiin viimeinen vapaa pöytä supersöpöstä pikkuravintolasta. Syötiin taivaalliset ankankoivet ja jälkiruuaksi cremebrule. Puoliksi, koska oikeasti mahassa ei ollut tilaa yhtään millekään. Hyvä ruoka, parempi mieli - jos ylipäätään mahdollista. Pieni ratikkamatka ja pieni happihyppely ja oltiin asunnolla. Sadekin loppui. Nyt unta palloon ja huomenna kohti uusia seikkailuja. LOMA!!!