Aegean airlinesin lento Ateenasta Helsinkiin kesti alle 4 tuntia. Kaikki lentoemännät oli kuin samasta puusta veistettyjä: kauniita, tummat hiukset nutturalla niskassa, hoikkia, huolellisesti meikattuja, 174 cm ja 28-30v. Nopeasti arvioituna. Kyllä kelpasi matkustaa, koska karvalakkipuolellakin tuli ilmainen ruoka ja jopa viinit! Ei kai tällaista ole enää missään Euroopan lennoilla? Tai ehkä bisnespuolella, mutta siitähän minä en tiedä mitään.
Helsingistä jatkettiin junalla Tikkurilan kautta Tampereelle, jossa jätettiin haikeat jäähyväiset rakkaille matkakumppaneille Jaanalle ja Timpalle. Ikävä tulee - onneksi jo marraskuussa nähdään. Nuppu oli vastassa asemalla, josta pisteet. Kotona oli posti- ja laskuvastaavan homma jäänyt puolitiehen, josta ei yhtään pistettä. Pikemminkin meni saldo pakkasen puolelle... Tästä ei voi kuin parantaa, jos näin optimistisesti ajatellaan.
Äiti ja isä tuli illalla poikkeamaan ja poistin Kreeta-tikit äitin päästä. Niitä taisi ollakin "vain" 24. Kamalaa karhunlankaa, piti ottaa kynsisaksetkin avuksi. Pääasia kuitenkin on, että haava on hyvin parantunut ja äiti kunnossa. Nimenomaan siis PÄÄasia :)
Ikimuistoinen matka - ei voi muuta sanoa. Kyllä on mitä muistella. Kiitos kaikille konkreettisesti reissussa mukana olleille sekä blogin myötä hengessä reissanneille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti