Singapore sling & seafood

Aamu valkeni taas tutun kuumana. Joka päivä lämpöä 33, aurinkoa, välillä pilveä. Sadetta ei olla vielä saatu yhtään, vaikka Foreca lupasi sitä joka päivälle. Foreca ei tiedä Aasian säästä mitään, on ennenkin todettu. Hotellin aamupala yllätti olemalla ihan OK. Paikka oli vähän kuin siistimmän puoleinen kouluruokala. 

Hypättiin bussiin numero 7 ja hurautettiin Botanic Gardensiin. Tai itse asiassa yhden pysäkin välin pitkäksi. Kuski oli enemmän pahoillaan kuin me, että jouduttiin käveleen vähän extraa. Me oltiin vielä aamusta iskussa. Botanic Gardens on valtavan kokoinen puisto, jossa pailalliset käy aamulenkillä ja piknikillä. On joutsenlampea, bonsai-puutarhaa, lasten leikkipaikkaa ym. Puisto on muuten ilmainen, mutta orkidea puutarhaan on maksu, 5 SGD eli alle 4€. 

Mun tuli puistossa ihan ikävä äitiä, koska tiedän että sinä äiti nauttisit tästä. Orkideoja oli yli 1000 eri lajia. Tuntui että katsottavaa ja kuvattavaa oli melkein liikaa. Onneksi oli kameraan vara-akku mukana. Puistossa oli myös pieni "cool house" viileässä viihtyville orkideoille, mutta tuntuu että se oli kuin tehty viileässä viihtyville länsituristeille. Kilometrikaupalla tuli käveltyä, vaikka nähtiin puistosta vaan pieni osa.

Reissun jälkeen oli ihana käydä viilentymässä uima-altaalla. Meidän lisäksi siellä oli yksi uimari eli aika rauhassa saa uida. Lounaaksi pikaruokaa eli se joka reissun pakollinen KFC. Ennen syö kun selkäänsä ottaa.

Iltapäiväkävelyllä kävimme katsastamassa kuuluisan Raffles hotellin. Ja hienohan se oli, vähän kuin aikanaan tv-sarja Mennyt maailma. Rafflesissa on kehitetty Singapore Sling drinkki, mutta olin lukenut jostain, että se maksaa 30€ ja on ällön makea, joten passattiin. Sen verran jäi varmaan hampaankoloon, että pienen kuvaussession (yllä) jälkeen poikettiin kuitenkin Boat Quayn yhdessä jokivarsipaikassa ja tilatiin se Singapore Sling. Siis yksikössä, puoliksi. Ei se nyt niin makeaa ollut, alas meni helteessä. Mutta ei toista tarvi välttämättä tilata.

Illaksi olin varannut buffet illallisen Carousel ravintolassa, mikä on kuuluisa merenelävistään. Ja kyllä niitä olikin: hummereita, kuningasrapuja, tiikerirapuja, simpukoita, ostereita... Kaikkia muita vedettiin paitsi ostereita. Yhden osterin olen elämässäni syönyt Bergamossa ja tulin niin sairaaksi, etten koskaan. Minä en syö ostereita eikä Petri maksalaatikkoa. Niin se vaan on. Maksalaatikkoa ei ollut onneksi tarjolla, vaikka ruokaa oli joka maanosasta ja hurja määrä jälkiruokia. Dipattiin vaahtokarkkeja suklaaputoukseen. Aivan ähkyssä käveltiin parin kilometrin matka takaisin hotellille.

 Onneksi ollaan käsimatkatavaroilla liikkeellä, niin se rajoittaa erittäin tehokkaasti Petrin shoppailuintoa. Minusta kun ei ole lomalla(kaan) kierteleen kaupoissa. Nyt piti kuitenkin kotimatkalla löytää Petrille uimalasit, mikä osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi. On vaatetta monta kerrosta, ruokapaikkaa, baaria, Luis Vittonia, Hermestä ja Dolce Gabbanaa, mutta ei uimalaseja. Haettiin ehkä väärästä paikasta. Jos huomenna. Huomenna me muuten muutetaan taas, ettei vaan pääse sammal kasvaan. Ja se muutto on mun etukäteen antama synttärilahja mulle!

Elämä voittaa

Tein jo yhden päivityksen, joka lähti bittiavaruuteen tallennusvaiheessa! AARRGGH!!! Mutta ei kun uudelleen lyhenetty versio.

Unta riitti Petrillä yli kahdeksaan ja sen jälkeen mentiin tietysti altaalle. Onneksi ei otettu aamupalaa, kun en kyllä mitään olisi pystynyt syömään, vaikka muuten olo on jo suhteelisen hyvä. Mun kipurajani ylittyy, jos aamiainen maksaa lähes 40€, oli mikä tahansa "once in a lifetime" ja Petrille sai kolmioleivät kelvata. Altaalla oli jo aamusta aikamoinen meininki, joten päätettiin että tämä on nyt nähty. Eikä hevin unohdu. Upea kokemus. Suunta bussilla kohti YMCA One Orchardia.

Petri koki todellisen kulttuurishokin, kun täällä huone on pienempi kuin MBS:n vessa! Tosi simppeli hostelli, mutta siisti ja hyvä sijainti. Psalmi 100:2 seinällä ja raamattu yöpöydällä. Ja katolla 25 m pitkä uima-allas! Innostuin uimaan ihan todella. 

Tehtiin useampi kävelylenkki: ostoskatu Orchard road, Emerald Hill (kuvassa), jossa vanhoja värikkäitä taloja kunnostettu, Clarke ja Boat Quay Singapore-joen varressa. Kuulemma kova biletyspailka iltaisin. Kuppiloita vieri vieressä. Illalla varmaan upea näky, täytyy poiketa jos ei muuta niin kuvaamassa joskus.

Koko päivänä en saanut syötyä kuin neljäsosan paistetusta kananmunasta, mutta illalla päätin aloittaa uuden elämän. Käveltiin pikku-Intiaan Lagnaa Barefoot dining ravintolaan. Vinkin antoi vanha ystävä Tripadvisor. Syötiin paneer butter masala ja naan leipää. Aloitin sitten kevyesti intialaisella. Eikös sitä suositella mahataudin jälkeen!

Little Indiassa muistin taas, että Intia on niin mun maa: väriä, valoja, tuoksuja, ikuisia rätti- ja elektroniikka kauppiaita, hindutemppelitä, ihmisiä... Mutta kyllä Singaporekin on mun maa, täällä kun on myös se Intia näköjään.

Marina Bay Sands - unelmat todeksi

Kello tuntuu kääntyneen aika kivasti. Pientä kukkumista lukuunottamatta nukuttiin kahdeksaan. En ottanut hotellilta aamupalaa koska se oli kallis (lähes 20€ per nenä) eikä kai muutenkaan kummoinen. Aurinkorasvat pintaan ja arabikorttelia kiertelemään ruuan toivossa. Lämmintä oli jo yli 30. Suurin osa paikoista aikesi vasta kymmeneltä ja vain pari paikallista riisi-kana paikkaat oli auki. Löydettiin sitten Toastbox-ketjun ravintola, missä syötiin "pakko testata" eli kaya toast. Paahtoleivän välissä maapähkinälevitettä ja reilu siivu voita. Mielenkiiintoista... 

Ennen hotellin vaihtoa ehditiin vielä altaalle uimaan ja Petri otti vähän väriä pintaan. Sitten kamat reppuun, Bugisin metroasemalle ja siitä Marina Bay Sandsiin. Bayfrontin asema tuli ostoskeskuksen alakertaan, siitä opasteita seuraten casinon ohi MBS:n ykköstornin aulan respaan. Kerrasta taas. Päästiin kirjautuun heti sisään ja saatiin huone jo ennen yhtä. Kerroin että tämä yö MBS:ssa on Petrin syntymäpäivälahja ja tämä on myös 20v hääpäivä. Kannatti sanoa. Paitsi kauniin hymyn, saimme myös huoneen ylimmästä tavallisten pulliaisten kerroksesta eli kerros 49! Huoneella kokoa ehkä 60m2 plus vessa 20m2. Upeat kaupunkinäkymät lahden yli pilvenpiirtäjiin.  "For your special day". Mikäs siinä.

Hississä aiheutettiin laukkupojalle shokki. Oli viemässä laukkuja kärryllä yläkertaan ja kysyi kohteliaasti mahtuuko samaan hissiin. No tottakai. Kysyi missä meidän matkatavarat on. "Tässä" ja näytimme reppujamme. "Kuinka pitään olette matkoilla" "Melkein neljä viikkoa" Tässä vaiheessa pojan ilme oli jo näkemisen arvoinen. "Oletteko kaukaa?" "Suomesta"  Poika raukka ei tiennyt itkeäkö vai nauraa. Päätti nauraa ja toivotti hyvää päiväjatkoa. Olit siis oikeassa kaimani Nygren.

Ekana rynnättiin tietenkin 57. kerroksen uima-altaalle. Olin lukenut jostain, että päivällä vaihtoaikaan siellä on rauhallisinta (ja saa parhaat selfiet). Piti paikkansa. Allasalue oli... WOW! Ei pysty kertomaan. Menkää! Pitkä allas oli jaettu kolmeen osaan, eikä uimisesta varsinaisesti tullut mitään. Mutta eihän sinne nyt uimaan menty! YMCA on sitä varten. Satoja aurinkotuoleja terasseilla altaan reunalla, osa puiden alla vähän kauempana. Siis oikeiden isojen puiden. Heti mentiin ottaan ne selfiet ja muutama (sata) muutakin kuvaa. Eikä todellakaan oltu ainoat. Selfieiden lisäksi venäläiskaunottaret poseerasivat mitä eksoottisemmissa asennoissa miehilleen, jotka oli tuplasti heitä vanhempia. Tuttu kuvio melkein mistä vaan.

Uimisen jälkeen oli vuorossa Shoppes by the Bay eli MBS:n ostoskeskus. Hulppea oli sekin. Keskellä "kauppaa" mm. varmaan yli 100 metriä pitkä joki! Siinä olisi saanut soudella. Ei soudeltu, kun suomalaisia ollaan, niin voi soudella järvessäkin. Lounas syötiin food centerissä, jossa oli kymmeniä eri ruokatiskejä myyjineen ja juomatiskit erikseen. Oli kiinalaista, japanilaista, hot pottia, dimsumia, nasi gorengia... Varmaan kaikkea. Otettiin ankkaa, nuudelihässäkkää ja kaupan päälle tuli kirkaslieminen lihakeitto, jossa kellui kaksi palloa. Hyvää. Paitsi ne pallot.

Käytiin myös pyörähtelemässä Garden by The Bay puistossa hotellin takana. Puistoon on rakennettu kymmenkunta "superpuuta" eli metallikehikkoa, jotka on täytetty yltäpäältä kasveilla. Yhdessä puussa on ravintola ja puiden välissä menee kävelysilta. Reilun 3€:n hintaan pääsi siellä kävelemään. Ja ottamaan kuvia. Voi mua... Puistossa on myös kaksi isoa kasvihuonetta, mutta jätettiin ne toiseen päivään.

Ja taas uimaan! Uidessa mulle alkoi tulla tosi huono olo ja kun päästiin huoneesen, niin... Sanotaanko että oli erittäin positiivista, että vessan roskis ei ollutkaan rottinkinen, vaan siellä oli erillinen peltilaatikko, jonka saattoi näppärästi aina kaapata mukaan vessaan. Ja olihan se sopiva päivä sairastua, kun ei oltais muutenkaan lähdetty mihinkään hotellilta Ja hienoa, kun oli se iso, 20-neliön kiiltävä vessa ja ihan erillinen koppi pytylle, eikä mikään kyykkymalli.

Jossain vaiheessa ovikello soi ja yllätys, yllätys: Petrille tuotiin synttärikakku. Makeista makein suklaakakku ja YKSI kynttilä. Huomasin just että on vielä sytytämättä. Kaunis ele hotellilta.

Petri kävi vielä uimassa ja kuvailemassa illan hämärtessä. Itse koetin selvitä tolpilleni. Jaksoin kuitenkin lähteä vielä katsomaan Gardens by the Bayn valo- ja äänishowta. Vauhdikkaan musiikin tahtiin superpuissa syttyi ja sammui valot ja me maattiin auringon lämmittämällä tasolla katsellen korkeuksiin. Wau!

Ei toivokaan että mua olis saanu mitään syömään, joten Petri kävi yksin iltapöperöllä food centerissä. Rapu-riisihässäkkä oli ollut hyvää. Sillä välin mä olin kokenu ihmeparanemisen (lähes ainakin) ja jaksoin vielä altaalle ottaan illan viimeiset kuvat. Uimaan en uskaltanut, kun pikkusen vielä huippaa, mutta jos huomenna aamusta. Olipa päivä. Hyvä päivä pienistä vastoinkäymisistä huolimatta.

Pakko oli paljastaa synttäriyllätys

Lento meni... vaudikkaasti. 11,5 tunnin yölento enkä nukkunut yhtään. Eikä se johdu ahtaista penkeistä eikä kiljuvista kakaroista (joita ei edes ollut), vaan siitä että mua ei ole luotu nukkuun koneessa. Jos nyt paljon muuallakaan. Petri nukkui sitäkin paremmin. Osan matkaa oli niin heittoisaa lentosäätä, ettei koskaan. Vähän jo tuli pelko puseroon ja karmee matkapahoinvointi. Kaivoin jo oksennuspussia esiin.

Uutena innovaationa lennon alussa koko matkustamossa soi ärsyttävä hissimusiikki. Nuppu olisi saanu raivarin. Petrin ennakkotilattua jerkkupulloa ei meinannut löytyä ja ehdin pelätä, että iskeekö mahatauti, jos ei ole lääkitys kohdallaan. No, löytyi se lopulta. Loma pelastettu. Tuli katsottua Armi elää leffa (ei mainittavaa), joku leffa missä näytteli Vesa-Matii Loiri ja Armi Toivanen (paremman puutteessa), muutama matkadokkari (ihan OK) ja väritettyä puhelimeen ennen matkaa ladatulla Colorfy-appsilla kivoja kuvia (suosittelen). Siinähän se meni.

Aikataulussa oltiin Changhin kentällä klo 16.40 tätä aikaa, 5 tuntia Suomea edellä. Ihan sukkana mentiin maahantulolomakkeiden kanssa rajatarkastuksesta ja suoraan metroon. Varmaan maailman siisteimpään ja toimivimpaan. Ostettiin supersöpöt ladattavat metrokortit, EZ-link kortit. Ja yhtä ogelmitta mentiin suoraan hotelliin, eikä kuljettu edes lähtöruudun kautta. Hotelli on Village hotel Bugis arabikorttelissa. Joskus ollut varmaan huikea, nyt ajan patinaa. pyyhkeet oli taiteltu joutseniksi ja huone 16. kerroksessa. Kannatti kertoa, että on hääpäivä. Suoraan painuttiin uimaan, minäkin. Lämpöä ulkona 33, altaassa himpun verran vähemmän.

Uimisen jälkeen kello oli seitsemän ja lähdettiin hakemaaan ruokapaikkaa. TA:n suosittelemat oli kiinni. Maanantai näkyy olevan täällä tosi rauhallinen päivä. Mutta ruokaa saatiin: lammas- ja kanasatay vartaita. Nam. Ja Petrille olutta 13 SGD eli n. 8 euroa. Alkoholi on kallista, ruoka melkein halvempaa.

Jaksettiin vielä kävellä "kylille" katsomaan pilvenpiirtäjiä ja Singaporen tunnusta, Merlionia, joka on puoliksi leijona ja puoliksi kala. Meniköhän se niin? Suihkuttaa kuitenkin vettä kidastaan ja näyttää hauskalta. Nähtiin myös Singaporen varsinainen maamerkki Marina Bay Sands hotelli. Kolmea tornia yhdistää surffilaudan muotoinen katto ja katolla on infinity uima-allas 57. kerroksessa. Huoneita 2500. Petri näytti niin surulliselta sanoessaan " Kun olis päässy tonne altaalle ottaan selfien, mutta et sä varmaan sieltä nyt huonetta varannu...", että mun oli pakko paljastaa synttäriyllätys. Huomenna me mennään yhdeksi yöksi Marina Bay Sandsiin! Se on myöhästynyt synttärilahja multa Petrille ja mun ei pitäny kertoa ollenkaan, viedä vaan se sinne aulaan. Mutta kun se näytti niin epätoivoselta. Mutta hyvä näin. Ilta meni hyvissä tunnelmissa. Katottiin vielä Wonderfull valoshow ja patikoitiin takaisin hotellille. Tästä se reissu ja kuntoilu alkoi. Hyvä alotus. Ihme ettei väsytä vaikka kohta pari vuorokautta tullut valvottua putkeen. Saa nähdä miten kello kääntyy.

Täältä tullaan Singapore & Bali!

Pikapäivitys lentoasemalta. Lähtöpäivä meni yhdessä hujauksessa firman viimeisiä rästihommia tehdessä ja yleisessä sähläyksessä. Reissuun lähtö jännittää enemmän kun yleensä, onkohan musta tullu vanha? Hyvällä ja odottavalla mielellä kuitenkin, molemmat. Ajoin perinteisesti lentoasemalle, että Petri sai soittaa vieläkin perinteisemmät puhelut läheisilleen ja kalakavereilleen. Hämeenlinnan ja Riihimäen välille riitti juttua. Uutta oli se, että keuhkokuumeestaan ihmeparanemisen kokenut Nuppu oli mulla repsikan paikalla ja ajaa parhaillaan pösöä kotiin Nokilalle. Niin ne vuodet vierii.

Just kuulutettiin, että boarding 5 min kuluttua. Ei kun reput selkään (7,7 ja 6.2 kg). Tai annetaan nyt bisnesluokan mennä ensin 😂

Koepakkausta ja keuhkokuumetta

Heti aluksi, ennen kuin kukaan ehtii otsikosta enempää huolestua: kumpikin meistä reissuun lähtijöistä on kunnossa! Ainakin päällisin puolisin tarkasteltuna. Sen sijaan Nupulla todettiin torstaina keuhkokuume. Kuumetta oli kahdeksatta päivää ja influenssan oireet. Sanoin monta päivää perinteiset "ota Buranaa", mutta tällä kertaa en poikkeuksellisesti pakottanut sentään kouluun. Vihdoin jo itsekin huolestuin ja tilasin ajan terveyskeskuksesta: CRP 146 ja keuhkokuume! Itse sinne reippaasti autoili, kun kuka sitä nyt ehtii saattelemaan kesken työpäivän. Mitä sitä sanotaankaan suutarin lapsista ja kengistä... Totta kaikki tyynni, ainakin meillä. Onneksi yleiskunto on ollut koko ajan yllättävänkin hyvä, joten eiköhän se siitä nopeasti parane. Eilen oli kuumeeton päivä ja jatkoi kitararemonttiaan, mikä on aina hyvä merkki.

Itsellä tässä viimeisiä reissuunlähtövalmisteluja: firman palkkojen maksua, sotuja ja alveja, laskutusta, sähköposteja ja kotiinjäävän ohjeistusta. Pyykkikoneen käyttöohje on jo lätkäisty koneen kylkeen. Naapurin Antin hiukset leikattu, että pärjää lomani ajan. Kynnet kiillotettu uudella viilalla, varpaankynnet lakattu. Tein myös pikaisen koepakkauksen, jos vaikka pitääkin kaivaa matkalaukku komerosta. Ei tarvi. Petrin partakone ja pari muuta pientä juttua vielä uupui, mutta molemmilla repuilla painoa samat 5,7 kg. Mukaan mahtui Petrin snorkkeli ja maskikin ja pari pokkaria. Hyvä minä! Pahaa kyllä pelkään, että jotain tärkeetä puuttuu. Vinkkejä? Vasemmalla kuvassa on mun uusi Ospray.

Sääennustuksiakin on tullut tutkailtua. Singaporeen luvassa 33 päivällä ja 27 yöllä, sadetta, aurinkoa ja ukkosta. Kaikkea muuta paitsi lunta siis. Singapore sijaitsee päiväntasaajalla, tarkennettuna yksi aste pohjoiseen, ja sää lähes samanlaista ympäri vuoden. Päivälämpö yli 30, kylmyysennätys 19.4! Balilla taas pitäisi sadekauden olla huhtikuussa lopuillaan ja osin siksi tämä reissuajankohta valittiin. Petri pääsee pitkästä aikaa sukeltamaan.

Majoituksia on valittu kriteereillä sijainti, hinta ja toimiva langaton netti. Ja tietysti ei nyt ihan surkeaksi Tripadvisorissa haukuttu, mutta mitään ihmeellistä ei tarvi olla. Tähtien perään emme edelleenkään ole. Singaporessa halusin hotelleihin uima-altaan, kun siellä on kuulemma läkähdyttävän kuuma ja kaupungilla seikkailemisen jälkeen voi olla mukava pulahtaa veteen. Voin vaikka aloittaa kuntoilun. Yksi hotelleista on YMCA One Orchard . Nimestä kyllä tämän ikäisellä tulee ensimmäisenä mieleen Village Peoplen biisi. Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen ylläpitämä hotelli sopii meille  kuin nenä päähän vai mitä?? Meitä tuskin häiritsee edes seinille kirjoitetut raamatunlauseet tai aulabaarin puuttuminen. Eihän me nyt sinne hotelliin ole menty lomaa viettään! Balilla ollaan mm. ruokomajassa, sukellusfirman pikkubungalovissa ja ihan hotellissakin. Näihin sitten tarkemmin, kun ollaan itse pelipaikalla. Nyt pitää yksi yö vielä malttaa.

7 yötä reissuun!

Reissuun enää viikko ja vihdoin sain blogin aikaiseksi! Nimen miettimiseen meni puolet energiasta, kun ei yhtään mielikuvitus laukannut. Mennyt puoli vuotta on ollut monilla tavoin haastavaa. Työtä on tullut tehtyä liikaa ja syksyllä todettu melanooma toi oman mausteensa soppaan. Vaikka kaikki on nyt hyvin, niin tuntuu, että olen loman tarpeessa... Siinähän se nimi oli!!! Helppoa kun heinänteko.

Mennään ihan omatoimireissulle. Paitsi siis Petri, jolla on tälläkin kertaa valmismatka. Hänelle lennot, hotellit ja sukellusharrastukset varattuina ja oma opaskin kaupan päälle 24/7. Suuntana on nyt Singapore ja Bali ja aikaa melkein 4 viikkoa. Ensin 5 yötä Singaporessa, 17 yötä Balilla ja yksi taas Singaporessa. Mennen tullen yksi yö koneessa. Ja tällä kertaa aion poikkeuksellisesti ne yöt nukkua. Lennot on Finnairin "kun halvalla sai", pisin Finskin suora lento n. 12 tuntia. Jatkolento Balille Air Asialla. Niin huonoa tuuria ei voi olla, että se tällä kertaa putoaisi tai katoaisi. Hotellit on varattu. Ja moneen kertaan. Eli vaihdettu parempaan, huonompaan, halvempaan tai sama hotelli halvempaan toisella välittäjällä. Agoda on Aasiassa kova sana. Vaihdetaan jo Singaporessa hotellia moneen kertaan, että saadaan tuntumaa sekä arabi- että kiinalaiskortteliin. Balilla ollaan viidessä paikassa: Sanurissa, Nusa Lembonganin saarella, Amedissa, Ubudissa ja viimeinen yö turistihelvetissä Kutalla. Pitäähän se aussien Kanariakin kokea.

Pariin hotelliin olen vihjannut, että ollaan 20-vuotis häämatkalla. Ei se nyt ihan tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, mutta tapaamisesta tuli just 20 vuotta. Kyllähän sekin on jo jotain. Ja voidaan viettää sitten erikseen se 20-vuotishäämatka reilun vuoden päästä. Oltiin me 15-vuotis häämatkallakin muistaakseni kolme kertaa :)

Tarkoitus on lähteä reissuun pelkillä käsimatkatavaroilla, kun muutenkin on kevyesti matkustettu. Air Asialla painoraja 7kg, Finnairilla 8. Hankin ihan uuden repun tätä varten ja armollisesti annoin Petrille Samoksella sisäänajetun Fjällrävenini. Reppuun pitää kaikki mahtua eli kovin isoa pokkaripinoa ei voi ottaa. Vaatteita vaan pakolliset, mutta kuumahan siellä on ja pyykätä voi. Biletys Singaporessa on pakko jättää väliin, kun ei voi ottaa iltapukua mukaan. Eikä korkkareita, joita ei tosin oliskaan. Se tietty vähän harmittaa, koska yleensä viihdymme reissuilla yökerhoissa aamun tunneille :) Todellakin. Repun lisäksi on ostettu sandaalit molemmille, uusi kamera ja näppis puhelimeen. Jos se helpottais blogin pitoa puhelimella, kun tablettia tai muuta härpäkettä ei aiota ottaa. Vaatteiden suhteen luotetaan kokemukseen: farkkuhame on ainakin 10 vuotta vanha ja E-liikkeen ruskea rätti vieläkin vanhempi. Mun vaatteista ei voi ainakaan päätellä minä vuonna matkakuvat on otettu. Aina samat. Tausta vaihtuu, mallin silmäkulmissa rypyt vaan lisääntyy ja sama taitaa olla painon suhteen.

Rahaa on jo vaihdettu ja alkupääoma haettiin Helsingistä asti Annikalta ja Kimmolta. Forexissa oli pakko vaihtaa 72€:lla Indonesian rupioita vaikka kurssi olisi ollut huonokin, koska sillä summalla sai 1.000.000 rupiaa. Siis MILJOONA!!! Mä oon miljonääri! Eikä tarvinnut mennä edes telkkariin Jaajon tentattavaksi.

Jos olisi aikaa kuukausia, niin voisi mennä mihin nokka näyttää, mutta ei minusta tällaisilla reissuilla sellaiseen ole. Helpompi on täällä kotona koneella vertailla hotelleja, hintoja, etsiä nähtävää, katsella hyviä ruokapaikkoja ja sitten mennä "autopilotilla" paikan päällä kuitenkin fiiliksen, ja sään, mukaan suunnitelmia muuttaen. Kiva kun olette taas mukana reissussa!