Aamupala oli tilattu jo eilen: yksi "american" ja yksi "continental". Poika tuli ennen kahdeksaa kattamaan pöydän meidän omalle terassille. Hetken päästä toi teet, mehut, omeletin, paahtoleivät ja hedelmät pöytään. Kuka ne kotona tuo?
Suunnattiin heti aamusta Monkey forestiin, lähes ensimmäisinä porteilla. Nimensä mukaisesti siellä on ihan hirveä määrä apinoita ja muutama temppeli. Tärkeimpiä nähtävyyksiä täällä Ubudissa. Osuttiin hyvään aikaan, koska apinoita just ruokittiin ja niitä oli kymmenittäin isoista parrakkaista, kiukkuisen näköisistä pieniin supersöpöihin vauva-apinoihin. Vauvat roikkuivat välillä äitiensä tisseissä, välillä selässä. Nypittiin kirppuja turkista ja ruokajäämiä suusta. Vai oliko hammaskiveä? Meiltä ei hävinnyt mitään, mutta yksi tyttö menetti hiuslenksunsa. Pidin kouristuksenomaisesti kiinni kamerasta. Mieli teki ottaa tuo pikkuinen kassiin💕
Vaikka aamulla sää oli maltillisesti lämmin, niin kyllä hiki tuli kotimatkalla. Piti poiketa urheiluliikkeeseen viilentymään ja lisäksi jätskille. Amedissa oli hyvä viilentyä pankkiautomaattien kopeissa. Testattiin sellaista täälläkin, mutta ei ollut yhtään niin hyvä. Terveisiä vaan pankinjohtajalle, että tehostaa jäähdytystä myös täällä Ubudissa. Villassa viilennyttiin heti uima-altaassa.
Lounaaksi syötiin gourmet hampurilainen ja tikkuperunat. Ne oli nimensäveroisia, kuin hammastikkuja. Taivaallisia. Reissun kallein lounas täällä Balilla, hintansa väärtti. Piti saada pihvi ruuansulatusjärjestelmässä eteenpäin, joten käveltiin pikku lenkki. Ja otettiin kuvia. Pientä vääntöä tulee kamerasta nyt, kun Petrikin on niin innostunut kuvaamaan. Sen kännykän kamera on kyllä kunnossa, toisin kuin omani. Etuoikeus on siis täällä. Voin lainata, jos on kiltisti.
Tänään maattiin oikein aurinkotuoleillakin. Toisen kerran jo tällä Balilla. Tosin molemmat varjossa. Auringossa on liian kuumaa Petrillekin. Tällä altaalla kelpaa rentoutua, on niin upat maisemat. "Sorry but I must take care of the garden" sanoi poika ja leikkasi ruohoa hieman kynsisaksia suuremmilla leikkureilla. Siitä vaan. Ei häiritse.
Illalla käytiin katsomassa balilainen perinnetanssiesitys. Se kuuluu täällä meidän turistien "must" ohjelmaan. Myös tällä Singapore-Bali yhdistelmämatkalla. Tanssi oli Legong tanssia, niitä on muitakin. Lavasteet oli upeat eli Lotus temppeli hienosti valaistuna, ajan patinaa pinnassa. Muovituolit oli raahattu lavan eteen. Oli elävää musiikkia eli parinkymmenen miehen bändi. Soittimina mm. ksylofonin näköinen soitin, jota soitettiin pienillä hakuilla. Tanssijoilla kovat meikit, värikkäät puvut ja kertakaikkisen kapeat ja yliojentuvat sormet. Niillä sormilla ei tee kyllä yhtään mitään viiskymppisenä. Kyllä huomasi, että tätä on treenattu. Tykättiin kyllä, mutta yhdestä suusta todettiin, että meille lyhyempi aika olisi riittänyt. Yhtä kokemusta taas rikkaampana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti