lauantai 9. huhtikuuta 2016

Reenaa reenaa, että pääset Samarian vaellukselle

Tänään Petrillä oli toinen sukelluspäivä. World Diving sukelluskeskukseen oli viiden minuutin matka "rantatietä" pitkin, joten saattelin miehen matkaan, ettei vaan eksy. Lähdin itse aamukävelylle ja huomasin taas kerran, ettei täällä oleteta kenenkään vapaaehtoisesti vaan kävelevän. "Just walking" kommentti nosti jokaisen kysyjän kulmakarvat. Avuksi kaupattiin heti mopoa. Kävelin kuitenkin sitkeästi rannan päästä päähän. Uimassa kävin välillä. Ja juomassa jääkahvin ja syömässä banaaniletun. Tällä kertaa ihan normivärisen.
Me on ihmetelty täällä Petrin osuvasti "mieslavoiksi" tai "miesparkeiksi" nimeämiä katoksia. Niitä on vähän väliä tien vieressä ja rantapolulla. Niissä välillä istuu monta miestä keskustelemassa. Miehet kun ei kuulemma juorua. Olen jostain lukenut. Välillä niissä makaa pari miestä täydessä unessa. Naisia ei näy missään. Mielenkiintoista... Onkohan naiset shoppailemassa ja ovat jättäneet miehet siihen "hoitoon"? 😂
Valloitin yhden hotellin neljästä aurinkotuolista ja luin Donna Leonin Pedon palkkaa. Varjossa meren äärellä oli just sopivan lämmin. Onkohan tänään viileämpi vai tottuuko tähän pikkuhiljaa? Me ollaan kyllä ihan yritettykin totuttaa itseämme, koska seuraavassa majoituksessa ei ole ilmastointia. Pelkkä tuuletin. Täällä säädettiin ensimmäisinä öinä ilmastointi 20 asteeseen, viime yönä asteita oli jo 27. Päätin kyllä yhden hikisen Tarton reissun jälkeen, etten koskaan lähde hotelliin missä ei ole ilmastointia. Silloin oli yölläkin 30 lämmintä. Huoneessa pieni pöytätuuletin, jonka johto oli niin lyhyt, ettei toivoakaan saada sitä lähelle sänkyä. Kävin neljä kertaa suihkussa yön aikana. Niin sekin lupaus tulee sitten rikottua. Mutta itselleen tehdyt lupaukset voi rikkoa. Ei toisille tehtyjä. Siinä on se ero.
Petri palasi sukellukselta kahden aikaan. Nyt ei saanut Parkkosen Peteä divemasteriksi, mutta hyvät oli sukellukset silti. Vesi on täällä todella kirkasta eli näkyvyys on hyvä. Kiitokset Ben & Eaz. Tästä sukellukset jatkuu Amedissa.

Iltapäivällä ripahti pikkuisen vettä eli taas n. 2 minuuttia. Jo toisen kerran tällä lomalla. Yhteensä 4 min. Ei voi sanoa, että ilma olisi varsinaisesti raikastunut. Lämpöä yli 30, kosteusprosentti 99. Päätettiin kuitenkin tehdä pieni kävelylenkki. Saatiin myöhemmin huomata, että pieni on niin suhteellinen käsitys. Oltiin nähty kotirannalta kiva, pieni hiekkaranta seuraavan kukkulan takana. Sinne siis. 
Alku meni vielä hyvin kivaa pientä polkua hotellien ja baarien välistä. Rannalle laskeuduttiin portaita. Vesi oli niin matalalla, ettei uitu. Päätettiin mennä jotain toista reittiä takaisin. "Tuolla on paljon mopoja parkissa, sieltä varmaan pääsee". Ja pääsihän sieltä. Kun ensin kiipesi lähes pytysuoraa mäkeä, sitten pari kilometriä täyttä viidakkoa kunnes tupsahdettiin päätielle. Paikka oli tuttu, mutta ei kyllä yhtään siellä päin kuin luultiin. Matkaa hotellille muutamia kilometrejä. Hikoilin kuin sika. Ensin teki mieli poiketa johonkin juomaan jotain, mutta ei siellä viidakossa baareja ollut. Päätiellä olisi muutama sitten ollut, mutta oli pakko ajatella kanssaihmisiä ja olla menemättä. Huumorilla koko juttu otettiin. Kuviteltiin, että harjoiteltiin syksyn Samarian rotkon vaellusta. Tosin silloin laitetaan jotkut muut kengät kuin rantalipparit.

Illalla yritettiin hotellin rantabariin yhtä huonoin tuloksin kuin eilen. Eilen oltiin liian myöhään (21.10 "no coctails") ja tänään ei taas muuten saatu juomaa. Poika toi näytille laatikossa pari jääpalaa ja nosteli hartioitaan. Nyt illalla baari taas valoista päätellen näyttäisi olevan auki, mutta henkilökuntaa ei ole missään. Hyvä keino, jos ei halua drinkkejä vääntää. Tää on hauska paikka.
Illalla syötiin yhdet reissun parhaat ruuat Pondok Baruna Warungissa. Palvelukin oli hyvää, kun täällä on aika usein niin, että jompi kumpi ontuu. Jälkkäreille mentiin vielä Kenya coffeeseen, mistä alotettiin tähän Jungut Batun rantaan tutustuminen. Huomenna jätetään sitten Nusa Lembongan taakse, hypätään laivaan,sitten taksiin ja suuntana Amedin kalastajakylä itä-Balilla. Ei kun romppeet reppuihin.

4 kommenttia:

  1. Ihanaa matkan jatkoa teille!! Tätä sun blogia on niin kiva lukea. Melkein tulee sellainen olo, että olis itse mukana.

    VastaaPoista
  2. Onko Petri kuvannut vedenalaisia näkymiä?
    Mukavaa matkanjatkoa ja pysykää lämpiminä:)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole nyt sellasta kameraa. Vähän mietittiin jos pistäis puhelimet vesitiiviiseen Loksak-pussiin ja yrittäis kuvata. Ei kyllä mun puhelimella kokeilla😂

      Poista