Muutto Jungut Batulle

Aamulla saatiin tämän reissun ensimmäiset pyykit takaisin pesusta. Hyviltä tuoksuvina ja kauniisti viikattuina. Muutama tpaita, Petrin mopo-onnettomuudessa revenneet sortsit (käy tänne vielä hyvin) sekä alusvaateita, pesulla hintaa 1€. Hotelli sanoi lähettävänsä ne halvempaan pesulaan, jos ei tarvita heti. Ei tarvittu. Työvoima ei voi täällä siis maksaa mitään.

Aamupäivä vietettiin rannassa. Petri kävi snorklaamassa yli tunnin ja näki hirveän määrän erilaisia kaloja. Oli se siis hyvä, että snorkkeli ja maski mahtui reppuun. Mulle riitti uiminen, ihmettely ja lehden luku. Pari Mondoa tuli mukaan otettua, niin voi suunnitella jo uusia reissuja. Uimisen jälkeen pakattiin taas reput. Tai siis minä pakkasin ja Petri makasi sängyllä ja seikkaili netissä. Tämä on ehdottomasti parhaaksi todettu tapa, koska mulla on systeemi. Mun repussa on kaikki vaatteet. Pohjimmaisena ne yhdet ohuet pitkähihaiset, kannen taskussa alusvaatteet ja uikkarit. En pura koskaan reppua, avaan vaan kannen (Ospray on siitä näppärä). Petrin repussa on kaikki muu. Lentosukat pohjalla. Mun kengät Petrin kenkien sisässä. Kokoeroa pitää olla 8 numeroa, niin mahtuu hyvin (37/45). Ihan kengännumeron perusteella valitsin matkakumppaninkin. Nuppukin kelpaa, sama koko kuin isällään.

Tsekkasimme itsemme ulos puolen päivän aikaan pienen maksukorttikangertelun jälkeen. Alex kuskeineen tuli hakemaan meitä seuraavaan majoitukseen, Bungalow no7 Jungut Batun rannalle. Alex oli vauhdikas nuori mies, jolla oli puhelin kasvanut käteen kuten nuorilla Suomessa. Alex haluaisi oppia ajamaan autoa. Sanoi ettei Lembonganin saarella tarvita mitään ajokortteja "you can do what you can". Ihan niin kun Suomessa. Valitteli matkalla tukalaa kuumuutta. Kertoi että pari viikkoa sitten täällä oli annettu säävaroitus, koska on poikkeuksellisen kuuma ja aurinko paistaa suoraan pystystä. Kerroin että Singaporessakin oli kuumin maaliskuu koskaan. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Siinä se.

Bungalow no7 on ensisilmäyksellä hintaansa (27€/yö) ja ristiriitaisiin arvioihinsa nähden positiivinen yllätys. Huone ylemmässä kerroksessa, kiva parveke johon osuu TUULI. Meri- ja allasnäköala, eikä vaadi edes ihan hirveätä kurkottelua kaiteen yli. Ihan vähän vaan. Ja huone on söpö! 

Taas on katosvuode hyttysverkkoineen, tummaa kaiverrettua puuta, hyvä ilmastointilaite, pyyhejoutsen sängyn päällä (tällä kertaa oranssi / vaalea lila). Harmi kun ei näy kuvassa. Yöpöytäkin on. Yksi (mulle). Ja pistorasia, niitäkin kokonaista yksi. Huoneessa on ihme kyllä naulakko, joka on täällä harvinaista. Vessassa ei sitten mitään naulaa olekaan. Mutta ei se haittaa, kun ei ole käsipyyhkeitäkään :) Terassilla on kuivausteline, se on luksusta. Lukko on viety jonkun päiväkirjasta. Mutta ei se haittaa, koska ikkunaakaan ei saa kokonaan kiinni. Safetybox - kuka sitä kaipaa? Meillä ei ole Balilla ollut yhdessäkään majoituksessa. Oikeesti: tämä on ihana❤️

Ja se uima-allas! Vesi puhdasta ja sopivan viileää. Näköala merelle. Auringolaskun suuntaan kuulemma. Pari nitkahtanutta aurinkotuolia ja ravintola ihan rantatöyräällä. WOW!

Käveltiin rantaan pengerrettyä polkua hetken matkaa syömään ja melkein jo mennessä pyörrytti. Tuuli juurikin väärästä suunnasta ja betonipolulle läkähtyi, kun aurinko porotti suoraan ylhäältä. Kana- ja tonnikalaleivät Kenya cafeessa virkisti ja erityisesti uusi löytö: sitruunaolut "Beer & lemon Bintang". "Good for ladies, less alcohol" sanoi miestarjoilija. Hiukan seksistinen kommentti, mutta menköön, kun ei kyse ollut automyyjästä.

Iltapäivällä aurinko oli mennyt (onneksi) pilveen ja päästiin kävelemään ranta täältä päästä toiseen ja pääkatua takaisin. Pääkatu on ainoa, missä melkein mahtuu ajamaan kaksi lavapakuakin rinnan. Melkein. On temppeliä, pikkukauppaa, mopovuokraamoa, retkimyyjiä. Hyvää on se, ettei kukaan tullut tyrkyttämään yhtään mitään. Eikä ole sisäänheittäjiä houkuttelemassa ravintoloihin. Poikettiin "happy hourilla" rantabaarissa. Ihmeteltiin vuorovettä, koska vesi oli paennut vaikka kuinka kauas. Lapset leikki levän peittämässä pohjassa ja kaivoivat sieltä aarteita.

Illalla mentiin syömään Warung Madeen, jota oli TA:ssa kehuttu. Täyttä vedätystä. Oli pakko olla vaan samanniminen. Ruoka reissun huonointa, annokset pieniä. Ei tosin paljon maksanutkaan (8€ yhteensä kahdella kaljalla), joten syötiin "jälkiruuaksi" pizza puoliksi Rocky's baarissa. Tuotiin ensin kanakeitto, jota ei oltu tilattu. Olivat kuulleet väärin. Miten voi kuulla "chicken soup" jos sanoo "pepperoni pizza"? Pakko alkaa hiomaan tätä "äitin tönkköenglantia". Tiedä mitä muuten seuraavaksi tuodaan.