Krk, Kroatia 240 km

Yöllä oli taas aivan mieletön ukonilma! Taivas ihan valkoisenaan salamoita. Vettäkin tuli kiitettävästi ja lammikosta herättiin. Nou hätä. Flipflopit jalkaan ja vessaan. Lähdettiin Zadarista jo ennen yhdeksää. Vettä tuli taivaan täydeltä, mutta parempaa (pahempaa) oli luvassa. Puolen tunnin ajon jälkeen taivas musteni ja jouduttiin aivan hirveään raekuuroon! Vettä tuli niin että hyvä kun pyyhkimien teho riitti ja hetken päästä isoimpia rakeita mitä koskaan. Autossa oli niin hirveä meteli, että piti huutaa, jos halusi äänensä kuuluviin. Ja tiedätte kuinka kova ääni allekirjoittaneella on. Pelkäsin että rakeet tulee kattoluukusta läpi. Suurin osa autoista oli pysähtynyt tien viereen, mutta Petri vaan jatkoi ratin vääntöä. Suomalaiset on tottuneet arktisiin olosuhteisiin.

Pikkuhiljaa raesade loppui, mutta vettä tuli välillä enemmän, välillä vähemmän. Säälitti vastaantulevat motoristit. Voi kun niitä voisi jotenkin auttaa.. Ajettiin taas vanhaa tuttua Kroatian rantatietä. Paikkapaikoin oli melkoista serpentiiniä. Yhtäkkiä tuli perä edellä vastaan joku "kaikkien kaveri", joka ajoi max 50 90:n alueella. Ja arvatkaa mitä? Se oli reissun ensimmäinen FIN- tunnuksilla varustettu auto! Melkein hävetti.

Vaihdettiin lennossa ajosuunnitelmaa, koska Petri sanoi että merellä näyttää taivas kirkkaammalta. Ei kun maksullista siltaa yli saarelle nimeltä Krk ja sen kylään nimeltä Krk. Joku on ostanut täältä kaikki vokaalit. Käytiin ensin kääntymässä Camping Krk:n porteilla, mutta sinne johtava mäki oli JÄRKYTTÄVÄ pyöräiltävä, joten tehtiin uparit respan pojan nenän edessä ja jatkettiin Camping Jezevaciin. 

Voi veljet mikä kämppäri! Autopaikkoja monta sataa (lähes tuhat?), lisäksi mökkejä. Vapaana oli yksi merenrantapaikka ja sekin vain yhdeksi yöksi. Sopi meille. Tänään ei oltu köyhiä eikä kipeitä (maksaa 35€ yö). Netti toimii omassa pihassa, kun pitää tuolin niin että näkyvyys on siihen wifi-pönttöön. Oma pieni pensasaita antaa sopivan varjon mun tuolilleni ja Petri pääsi hetkeksi aurinkoon. Me ollan D9, jos zoomaatte karttaa.

Käytiin kylillä pyöräilemässä ja oikotietä matkaa oli ehkä kilometri. Loistosijainti leirintäalueelle. Ilmakin oli kuin morsian. Krk on kaunis pieni kylä sataman ympärillä. Veneitä, veneitä, veneitä, kiva kävelykatu satamassa, pieni vanhakaupunki kivettyine katuineen, linnoitus (sunnuntaisin suljettu) ja hieno kirkko (käytiin). Tottakai ravintoloita, kahviloita ja saksalaisia turisteja, mutta ei liikaa. Venäläiset loistaa poissaolollaan. En jää suuresti suremaan.

Illan suussa tummat pilvet taas peittivät taivaan. Tai ei edes tummat, vaan mustat.  Rakas ystävämme Ukkonen tuli kylään. Sateen loppumista odotellessa oli hyvä (?) tehdä vähän töitä eli laskuttaa. Nupulle lähti kymmeniä viestejä ohjeineen. Saatesanoina että keskittyy ensin huomisiin historian yo-kirjoituksiin ja laskuttaa vasta sitten. Joku tärkeysjärjestys sentään pitää elämässä olla. Kiitos mummille & Ninalle huolenpidosta. Toivotaan että auto lähtee tällä kertaa aamulla käyntiin... Tsemppiä rakas Nuppu.

Sade loppui sopivasti iltakahdeksalta ja rynnättiin heti syömään TA:sta bongattuun Ciuta Vecciaan. Kannatti. Tonnikala oli taivaallista! Otettiin annos taas puoliksi, koska näitten annoksia ei kukaan yksin syö. Annos tarjoiltiin valmiiksi jaettuna kahdelle lautaselle. Pisteet siitä. Pisteet myös Petrille: jälkkärilätty oli tänäänkin hyvää (vaikka liekitys jäi puuttumaan).