Murter, Kroatia 23 km

Aamu oli aurinkoinen ja otettiin kaikki irti Vodicen ihanasta pyörätiestä. Ajettiin taas  Tribunjin kylään ja se pikkusaari ympäri. Ihmiset vasta heräilivät uuteen päivään, mutta ihkaensimmäiset auringonpalvojat olivat jo viritelleet peittonsa. On se oikeastaan hyvä, että omat aurinkoni on otettu. Sitä myötä säätkin on nykyään koko ajan vain paremmat. Myös Suomen kesät.

Seuraavaan kohteeseen eli Murterin pikkusaarelle oli matkaa vain 23 kilometriä. Helppo nakki. Saari on sillalla kiinni mantereessa ja Murter on samannimisen saaren keskuskylä. Pari muutakin pikkukylää löytyy. Ihan lilliputtikokoa m. Murterista olin varannut Petrille sukellusta pariksi päiväksi suomalaisen Anna Nokelaisen Najada divingista. Heitettiin märkäpuku ja muut sukelluskamat toimistolle ja lähdettiin yrittämään läheiselle Slanica Campingille. Olin jo melkein varma, että täynnä on, kun vastaan tuli useampia asuntoautoja...

Mutta meitä kohtasikin onni! Saatiin paikka ja ihan paraatipaikka saatiikin. Täällä saa itse käydä katsomassa kävellen vapaan paikan ja ilmoittaa sitten respaan minkä ottaa. Vapaita paikkoja oli vain muutama ja oman haasteensa toi auton pituus ja kämppärin järjetön ahtaus. Mutta bongasin merenrantapaikan saksalaispapan ja mummun nenän edestä ja melkein juoksin (= juoksin) respaan varaamaan sen. Jee! 

Nyt sitten ollaan ainakin pari yötä ihan meren äärellä. Töykältä auton vierestä on pari metriä pudotusta rantakalliolle, joten ihan hirveästi ei auta koheltaa. Petri viritteli pöydän ja tuolitkin ulos. Ainoa miinus on, että tähän käy järjetön tuuli, mutta kuivuupahan pyykit nopeammin. Pidin tänään nimittäin vaatehuoltotauon.

Käytiin heti pyöräilemässä Murterin kylässä ja Petri sopi tarkemmin huomisesta sukelluksesta. Lähtö 8.30. Toimistolla oli nuori tyttö, joka sanoi yhtäkkiä "mäkin puhun suomea". Olipa tuuria! Petrin englanti kun ei ole ihan perfect. Tosin itse sukeltamisessa ei ole paljon hyötyä, vaikka mandariinikiinaa puhuisi sekä etu- että takaperin.

Itse Murterin kylästä ei ole paljoa sanomista. Ranta aivan piukassa veneitä, tuhansia. Myynnissäkin oli muutama, siinä parin miljoonan euron tietämissä. Jäätiin vielä miettimään. Rantaa ei ole täällä hyödynnetty kävelykatuna - sääli. Pieni kiva aukio kyllä ja sen varrella muutama ravintola. Jatkettiin matkaa viereiseen kylään Betinaan. Vielä pienempi, pari söpöä baaria, mutta kummastakaan ei saanut syötävää. Jatkettiin matkaa.

Ajettiin pitkin rantaviivaa vanhalla päätiellä, nykyisellä pyöräilijäiden highwayllä. Jos oli jo Vodicessa pyöräilijöitä, niin täällä vasta lajitovereita on satoja. Monilla vanhemmilla on sähköpyörät, mutta eihän ne niillä meille pärjänneet. Kyllä piti olla lycrat jalassa ja verenmaku suussa, jos meidät ohitti. Matkalla pyöriltiin mm. kahden valtavan kämppärin läpi. Varmasti lähes tuhat autopaikkaa. Ei meille.

Tultiin aamulla Murterille pienen sillan yli Tisnon kylän kohdalta. Mietin silloin, että jos tuonne jaksaisi joku päivä pyöräillä. Ja kuinka ollakaan? Huomattiin että ollaan juuri Tisnossa. Siinä meni siis kymmenisen kilometriä, että hups vaan. Vedettiin mustekalarengasannos puoliksi, että jaksettiin takaisin. Alla olevassa kuvassa siis PUOLI annosta.

Täydennettiin ruokavarastoja marketissa, kun päätettiin kokkailla illalla autossa. Pyöräilin sitten patonki etukorissa keikkuen autolle. Onneksi sentään ei tarvitse vettä raahata. Tai monet täällä juo pullotettua vettä, mutta me ollaan vedetty hanavettä koko reissun. Toistaiseksi ongelmitta. Kannattikohan sitä vielä tähän laittaa... Kuuluisat viimeiset sanat.

Kävelläkin ehdittiin: pikkukivirantoja, käkkärämäntyjä, huoneistohotelleja, taas yksi vierasvenesatama, auringonottajia, muutama baari. Kaunista. Nyt maha täynnä prosciutto-broileria ja tomaatti-"mozzarella" salaattia. Mozzarella hipsuissa siksi, koska vaikka juustoja oli monta hyllyllistä, niin mozzarellaa ei yhtään. Mitä mitä? Otettiin sitten joku purkki, jossa näkyi valkoinen köntti ja tomaatti. Ei vieläkään tiedetä mitä se on, mutta hyvää on. Se riittää.